Salasanoja kannattaa yleisesti ottaen hallita salasananhallintatyökalulla, mutta sen hallinnoimiseen tarvitaan salasana. Lisäksi myös tietokoneen suojaamiseen tarvitaan turvallista, mutta muistettavaa salasanaa. Miten sellaisen keksii? Ja miten hyvin valitusta salasanasta saisi samalla itselleen muutenkin merkittävää hyötyä?

Salasanoissa pituus on valttia

Salasana ”Jwpo72)2nadsl#JO39awPjs!jUuqB44M” on jo hyvin vahva, mutta muistaakseen tuollaisen ulkoa saa olla jo aika velho. Pitkät, merkityksettömät rimpsut voi helposti antaa hallintaohjelman keksittäväksi ja muistettavaksi tilanteissa, joissa ohjelmaa voi kätevästi käyttää. Silloin kun on tarve avata päivittäin työkone tai salasananhallintaohjelmisto, tuollaisessa merkkijonossa ei ole mitään järkeä. Niinpä itse muistettavaksi salasanaksi kannattaakin valita salalause. Selkokielisen, mutta tarpeeksi pitkän (yli 32 merkkiä), salalauseen murtaminen on nykyisillä laskentatehoilla miltei mahdotonta. Ihminen voi toki keksiä salalauseen helpommin, mutta senkin estämiseksi on apukeinoja.

Kun jonkin järjestelmän käyttö kiukuttaa, voi tulla mieleen valita sen salalauseeksi: ”AAETTÄ mä [kirosana] vihaan tätä [kirosana]n järjestelmää!!!” (valitse mieluisesi kirosanat). Vastaavasti työpaikalla voi tulla tilanteita, jolloin ”EnKestäTuotaEsimiestäKohtaEnääPäivääkään:(” voisi olla houkutteleva valinta salalauseeksi. Tarvitset salalausetta hyvin usein, joten se kannattaa kuitenkin negatiivisuuden sijaan valjastaa auttamaan sinua kehittymään. Sanoilla on suunnaton voima.

Millainen on hyvä salalause?

Pyysin omalta mindfulness-ohjaajaltani Jonnalta vinkkejä siihen, miten itselleen kannattaa puhua. Kysyin myös, onko aiheesta tieteellistä tutkimusta.

Jonna kertoi kuinka ihminen alkaa uskoa sanomisiinsa. Jos hän alkaa käyttää kannustavaa, positiivista puhetta itsestään, hän alkaa hiljalleen toimia puheensa tavoin. Se tuntuu hyvinvointina, ja tapa alkaa vahvistua. Kun ihminen alkaa uskoa, että hänen heikkouteensa liittyy jotain positiivista, tuo voima alkaa vahvistua ja ihminen voi saada täysin uusia voimavaroja tai pystyy kääntämään aiemmin heikkoutena pitämänsä ominaisuuden moniulotteisena ja jopa positiivisena. Se alkaa näkyä myös hänen toiminnassaan. Myönteiset sanat ja positiivinen puhe kuljettavat ihmistä voimavarojensa äärelle.

Sanat ja puhe eivät ole ainoastaan fiilisasioita. Puhe vaikuttaa myös kehossa. Jonna kuvailee, kuinka positiivinen puhe vaikuttaa aivojen frontaalilohkoon tehostaen sen toimintaa. Tällöin ihminen kehittää kykyä erottaa oikea ja väärä.  Hän on myös motivoituneempi ottamaan oma elämä haltuun. Vastuu omista valinnoista tarkentuu. Positiivinen puhe aktivoi ja kehittää myös sellaisia aivoalueita, jotka vastaavat siitä, millaisena näemme itsemme ja muut. Näemme hyvän. Aivojen kuvantamistutkimuksissa on huomattu, että resilienttien ihmisten aivojen palkitsemisjärjestelmä on herkistynyt reagoimaan myönteisiin ärsykkeisiin. 

palapelin palan puuttuminen aivoista, aivojen treenaaminen positiivisiksi.
Syötätkö itsellesi positiivisia vai negatiivisia ajatuksia?

Negatiiviset ilmaisut puolestaan saavat meitä käyttämään aina vain negatiivisempia ilmaisuja ja tulemme epäluuloisiksi muita ihmisiä kohtaan. Kun huomaamme erityisesti asiat, jotka ovat huonosti, alamme nähdä niitä koko ajan. Kykymme nähdä negatiivisia asioita vahvistuu ja pian tuntuu, että kaikki on pielessä. Ikävät sanat ja latistava puhe vapauttavat kehoon stressihormonia ja se saa olon tuntumaan epämukavalta. Tämä aiheuttaa ärtyisyyttä ja aktivoi aivojen pelko- ja stressikeskuksia. 

Jonna kehoittaa kokeilemaan puheen vaikutusta pienellä testillä: Hauku itseäsi muutamalla sivaltavalla sanalla (”Senkin laiskuri/idiootti/ikävä ihminen!”) ja huomaa miltä tuntuu? Hoida nyt tunnetta vastavoimalla. Puhu itsellesi kannustavasti ja kehu itseäsi nyt muutamalla myönteisellä adjektiivilla (”Sä olet just hyvä noin.  Kuinka kaunis ja upea ihminen.”). Mitä huomaat? Tuntuivatko sanat eri tavoilla?

Mieli on voimakas. Tiedemiehet uskovat, että kuntoilun kuvittelemisen myötä mieli alkaa tuottaa samoja lihasvoiman kasvuun vaikuttavia hormoneja kuin oikean fyysisen harjoittelun aikana. Ihminen kovasti kuvittelee olevansa taitava ajattelija. Onhan se näinkin. Mutta jokainen alkaa hiljalleen kehittää vakiintuneita ajatustapoja, jotka aktivoituvat tietyntyyppisissä tilanteissa aina vain helpommin. Syntyy ikään kuin vakiintuneita ajatusreittejä, joita ei edes tiedosta. Tuo vakiintuneisuus vahvistaa aivojen ajatusreittejä entisestään ja samankaltaiset ajatuspolut syntyvät nopeasti ja vaivatta.

sana kannustaminen.

Ajatusten ja sanojen voima on valtava, joten voit valjastaa oman salalauseesi tuomaan sinulle hyvää ja tekemään sinusta jopa paremman version itsestäsi. Esimerkiksi ylisuorittajan lause voisi olla: ”OlenArmollisempiItseäniKohtaan3124”. Vaikka salalausetta päivittäin näpytellessäsi et ajattelisikaan sanojen merkitystä joka kerta, niin alitajuisesti ajatus tukee mieltäsi – ja jopa kehoasi hormonitoiminnan kautta. Kannattaa siis valita joku itseäsi kannustava ja kehuva salalause. 

Jotta salalauseesi ei olisi helposti muiden ihmisten arvattavissa, personoi kirjoitusasua murresanoin, numeroin ja erikoismerkein. Salasanassa voi käyttää välilyöntejä tai KirjoittaaKaikkiPutkeenEsim.Näin9812. Huom! Älä käytä mainittuja esimerkkejä suoraan salalauseinasi, vaikka ne kuinka tuntuisivat suoraan sellaisenaan omanlaisilta. 

Lähteet ja linkkejä: 

Martin Seligmani, psykologi: Learned optimism
Andrew Newberg ja Mark Robert Waldmen: Words can change your brain 

Hyvä esimerkki salasanojen hallintaohjelmistosta (joka muistaa puolestasi muut salasanasi, ja jonka suojaamiseen siis tarvitset itsemuistettavan salalauseen): LastPass

Jos ajattelet, että yksi ja sama salasana riittää kaikkialle, tai et ymmärrä miksi salasanoja on hyvä vaihtaa säännöllisesti, kannattaa katsoa Ylen Team Whack dokumentti identiteetin varastamisesta.

Jos haluat auttaa itseäsi myös muilla mielen opeilla voimaan paremmin, tutustu ihanan Jonnan palveluihin osoitteessa www.mindstone.fi

This Post Has One Comment

Vastaa

Close Menu