Negatiiviset ilmaisut puolestaan saavat meitä käyttämään aina vain negatiivisempia ilmaisuja ja tulemme epäluuloisiksi muita ihmisiä kohtaan. Kun huomaamme erityisesti asiat, jotka ovat huonosti, alamme nähdä niitä koko ajan. Kykymme nähdä negatiivisia asioita vahvistuu ja pian tuntuu, että kaikki on pielessä. Ikävät sanat ja latistava puhe vapauttavat kehoon stressihormonia ja se saa olon tuntumaan epämukavalta. Tämä aiheuttaa ärtyisyyttä ja aktivoi aivojen pelko- ja stressikeskuksia. 

Jonna kehoittaa kokeilemaan puheen vaikutusta pienellä testillä: Hauku itseäsi muutamalla sivaltavalla sanalla (”Senkin laiskuri/idiootti/ikävä ihminen!”) ja huomaa miltä tuntuu? Hoida nyt tunnetta vastavoimalla. Puhu itsellesi kannustavasti ja kehu itseäsi nyt muutamalla myönteisellä adjektiivilla (”Sä olet just hyvä noin.  Kuinka kaunis ja upea ihminen.”). Mitä huomaat? Tuntuivatko sanat eri tavoilla?

Mieli on voimakas. Tiedemiehet uskovat, että kuntoilun kuvittelemisen myötä mieli alkaa tuottaa samoja lihasvoiman kasvuun vaikuttavia hormoneja kuin oikean fyysisen harjoittelun aikana. Ihminen kovasti kuvittelee olevansa taitava ajattelija. Onhan se näinkin. Mutta jokainen alkaa hiljalleen kehittää vakiintuneita ajatustapoja, jotka aktivoituvat tietyntyyppisissä tilanteissa aina vain helpommin. Syntyy ikään kuin vakiintuneita ajatusreittejä, joita ei edes tiedosta. Tuo vakiintuneisuus vahvistaa aivojen ajatusreittejä entisestään ja samankaltaiset ajatuspolut syntyvät nopeasti ja vaivatta.